Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

What Do We Do With the Drunken Sailor?

<  1  2  3  4  5  6  7  >

Nimi

Kommentit
Roskapostisuojaus: Paljonko on kuusi miinus viisi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
 

Nimi: Anni

18.03.2017 22:39
Rhona yritti keskittyä hengittämiseen. Sisään, ulos, sisään ja ulos. Se melkein jopa toimikin. Pyöriminen naisen päässä helpotti. Hän tunsi kykenevänsä kurkottamaan eteenpäin ja saamaan kätensä pinnalle. Hän kuuli Malcolmin sanat kuin veden läpi. Hän ikäänkuin tunsi kädessään jotain, jonka avulla vetää itsensä pinnalle. Hän oli lääkäri, ei ihmeiden tekijä, ei jumala. Hän oli ihminen, ei kauppatavara. Ei hänen tarvitsisi kuin pitää itsestään kiinni, niin muut saisivat ajatella mitä ikinä halusivat.
"Tulee kokemuksen myötä", Rhona sai sanottua ja köhäisi kevyesti. Malcolm oli antanut Rhonalle jotain, johon takertua. Mies tuskin edes tajusi sitä.
"Vaan mitä väliä sillä enää on?" Rhona heitti vielä kylmästi maalaten samalla maskiaan kasvoilleen uudemman kerran.

Nimi: Allu

18.03.2017 22:10
Malcolm pysähtyi Rhonan viereen, pitäen kuitenkin pienen hajuraon sillä nainen näytti siltä, että kävisi vielä päälle jos menisi turhan lähelle toista.
"Selvästi, asenteesi on niin ammattimainen että se on aivan selvää", Malcolm vastasi ja katsoi hetken aikaa toista, kunnes käänsi katseensa merelle päin ja hymähti. Hänellä olisi käyttöä lääkärille laivalla. Se olisi yksi etulyöntiasema jos oma lääkäri olisi. Monilla merirosvokapteeneilla oli jonkinlainen henkilö laivassa, joka osasi edes lääketiedettä ihan hieman jos ei muuta. Poppamiehen tyylisiä tarpeen tullen. Mutta että kunnon lääkäri? Siinä vasta on jotain paljon parempaa.

Nimi: Anni

18.03.2017 22:01
Rhona oli niin ajatuksissaan, että ihan pomppasi Malcolmin yhtäkkiä alettua puhumaan. Nainen vain mulkaisi miestä vihaisesti, vaikkei syy oikeastaan edes ollut kapteenin. Samalla katseella Rhona yritti ikäänkuin kertoa, että hän purisi jos Malcolm eksyisi liian lähelle.
"Se on vain työtäni... oli työtäni..." Rhona tokaisi miehelle tehden sen virheen, että jäi ajattelemaan asiaa liikaa. Rhonasta tuntui kuin hän olisi ollut veden alla tietämättä, mikä suunta oli ylös. Nainen painoi kätensä taas ohimoilleen ja ärähti turhautuneena. Hän ei osannut uida. Olisikohan helpompi vain heittäytyä laidan yli?

Nimi: Allu

18.03.2017 21:42
Malcolm keskusteli perämiehen kanssa samalla kun tarkkaili miehistöään. Vielä vähän kun jaksaisivat työnsä hoitaa hyvin, niin pääsisivät pian rentoutumaan satamassa. Miehen silmiin pisti kuitenkin Rhona, joka asteli kannelle jokseenkin aggressiivisen oloisesti. Tai oikeastaan enemmänkin raivostuneena. Kapteeni tarkkaili naista jonkin aikaa, kunnes antoi perämiehelle käskyn ohjata laivaa samalla kun itse lähti kävelemään naista kohti. Oli ollut suorastaan positiivinen yllätys, että orjien joukosta löytyi joku joka osasi hoitaa sairaita. Hän ei ollut osannut odottaa tuollaista yllätystä.
"Kuulin, että sairastuit itsekin. Onnistuit kuitenkin erittäin hyvin nujertamaan punakuumeen", Malcolm tokaisi ollessaan kuuloetäisyydellä ja katsoi Rhonaa.

Nimi: Anni

18.03.2017 21:32
Rhona asteli laivan kannella ohimoitaan hieroen ja hiljaa itsekseen mutisten. Hänen oli jotenkin todella vaikea hyväksyä tätä kaikkea. Orjuus vai piratismi, piratismi vai orjuus. Oliko siinä tosiaan hänen ainoat vaihtoehtonsa? Ei siinä ollut mitään järkeä! Vahvempien pitäisi auttaa heikompia, ei käyttää heitä törkeästi hyväkseen!
Päästyään kannen reunalle Rhona hengitti syvään, laski kätensä alas ja jäi tuijottamaan merta. Tuuli pörrötti naisen poninhännästä karanneita hiuksia, joten Rhona päätti solmia sen uudelleen, jottei jatkuvasti joutuisi nyppimään hiuksia suustaan. Jotenkin oli väsyttävää olla jatkuvasti niin... räjähdysherkkä, mutta Rhona ei osannut auttaa itseään, eikä luottanut kehenkään tarpeeksi pyytääkseen apua.

Nimi: Allu

18.03.2017 20:10
Katarina käänsi katseensa hetken päästä Rhonasta ja mietti jonkin aikaa. Hän ymmärsi toisen ajatuksen, olihan jokunen miehistön hyvistä tyypeistä ja Katarinan ystävistä entisiä orjia. Katarina osasi kuvitella sen, miltä tuntuu olla kauppatavarana. Mutta minkäs sille voi?
"Minkäs teet kun maailmassa vahvemmat sortavat heikommat. Niin se on aina mennyt", Katarina ehti tokaista, ennenkö Rhona oli jo häipynyt huoneesta.

Nimi: Anni

18.03.2017 19:56
Katarinan vastatessa Rhonan kysymykseen, nainen nousi ylös ja alkoi astelemaan edes takaisin muutaman metrin pätkää. Ajatuskin ihmisten myymisestä ja vaihtamisesta kuin mitäkin karjaa sai naisen voimaan pahoin.
"Kuinka pahasti ihmisen on oltava päästään sekaisin, että pitää tätä hyvänä ajatuksena?" Rhona voihkaisi kasvojaan hangaten. Samassa naisen ajatukset karkasivat Etheliin ja kohtaloon, joka tyttöä olisi odottanut. Tiedä sitten millainen perverssi olisi tytön ostanut ja käyttänyt miten lystäsi. Jollain tapaa siis oli parempi, että Ethel oli kuollut. Mutta sekin sitten johtui vain siitä, että joku oli päättänyt tehdä tytöstä omaisuuttaan.
Rhona kirosi itsekseen ja lähes juoksi ulos huoneesta. Hän kaipasi nyt kipeästi raitista ilmaa, tilaa hengittää.

Nimi: Allu

18.03.2017 19:45
Katarina söi melko hitaasti mutta enemmänkin keskittyen maistelemaan ruokaa. Vähään aikaan kun ei ollut kunnon ruokaa saanut, niin oli hyvä syödä hitaasti ja nauttien. Hetken päästä kuitenkin Rhona kysyi, mitä nyt tapahtuisi. Nainen käänsi katseensa toiseen ja katsoi suoraan silmiin. Totuus oli, että Katarina ei osannut sanoa kovinkaan varmaksi. Orjat myytäisiin seuraavassa satamassa, mutta Rhonan kohtalo olisi täysin kymysmerkkinä.
"Seuraavaan satamaan ei ole enää pitkä matka. Orjat myydään siellä ja olemme ehkä pari päivää siellä täyttämässä ruokavarastoa ja muita asioita, joita laivaan tarvitaan. Sen jälkeen seilaamme takaisin merille. En osaa sanoa, mitä sinulle käy. Orjat myydään joko eniten tarjoaville tai sitten parille muulle merirosvokapteenille, joiden kanssa kapteenilla on suhteita ja orjat käyvät vaihtokauppatavarana erilaisten karttojen ja muiden kanssa", Katarina vastasi ja hymähti sitten.

Nimi: Anni

18.03.2017 19:39
Rhona vilkaisi Katarinaa ujosti kulhonsa takaa tämän puhuessa. Nainen ei itse enää kuitenkaan mitään sanonut vaan tyytyi syömään kaikessa hiljaisuudessa. Ruuan sitten syötyään, Rhona laski kipon sängylle viereensä. Tämän jälkeen hän kietoi kätensä taas jalkojensä ympärille ja laski leukansa polvilleen.
"Mitä nyt tapahtuu?" Rhona kysyi lopulta. Hän vihdoin katsoi Katarinaa taas silmiin.

Nimi: Allu

18.03.2017 19:25
Katarina vilkaisi Rhonaa toisen pahoitellessa. Nainen hymyili hieman, hän kyllä ymmärsi Rhonan tunteiden purkauksen ja rähinän.
"Ei se haittaa. Ymmärrän kyllä, en minäkään ole koskaan toivonut merirosvon elämää. Mutta kohtaloaan ei voi aina ohjata sinne, minne sen haluisi menevän", Katarina vastasi hieman hiljaisesti ja otti sitten taas pari lusikallista ruokaa.

Nimi: Anni

18.03.2017 17:47
Rhona huokaisi lopulta ja nosti ruokakipon käsiinsä. Varovasti nainen sitten ensin tökki ruokaansa ja lopulta sitten maistoi. Ihan yllätti kuinka hyvää se loppujen lopuksi oli. Aika mausteista, mutta se oli oikeastaan vain hyvä asia.
"Olen pahoillani", Rhona sanoi lopulta hiljaisuuden käytyä liian painavaksi. Kieltäytyi tosin katsomasta Katarinaan päinkään. Piti vain silmänsä ruokakipossa ja sörkki soosia lusikallaan.

Nimi: Allu

18.03.2017 17:39
Katarina nyökkäsi vastaukseksi ja alkoi sitten syömään. Hän oli kaivannut kunnon ruokaa, laivan kokki osasi tehdä ihan maistuvaa ruokaa vaikka se ei välttämättä näyttänyt aina yhtä herkulliselta. Mutta ei kannata arvioida ulkonäön perusteella, kokki käytti paljon mausteita (tietenkin suurin osa ryöstettyjä mutta kuka välittää?) loihtiakseen ruuasta herkullista. Katarina vilkaisi Rhonaa jossain vaiheessa, mutta käänsi sitten katseensa takaisin ruokaansa ja keskittyi syömään. Rhona vaikutti siltä, kuin ei haluaisi keskustella mistään tällä hetkellä. Se oli ihan ok, mutta Katarinasta tuntui, että naiselle tekisi hyvää jos joku olisi hänen seuranaan.

Nimi: Anni

18.03.2017 17:35
Rhona oli jossain vaiheessä käynyt selälleen ja jäänyt vain tuijottamaan yllään ollutta kattoa. Hän yritti saada ajatuksensa järjestykseen, muttei saanut kuin päänsäryn. Rhona päätti sitten jättää asian sikseen ja sulki silmänsä vain havahtuakseen myöhemmin Katarinan tullessa ovesta. Rhona vilkaisi naisen suuntaan samalla kun nousi istumaan.
"Kiitos", Rhona vain sanoi Katarinan ilmoitettua tuoneensa ruokaa. Nainen veti sitten jalkansa koukkuun ja kietoi kätensä niiden ympärille irrottamatta katsettaan saamastaan ruokakiposta kuin yrittäen päättää, oliko nälkäinen vai ei.

Nimi: Allu

18.03.2017 17:21
Katarina seisoa tapitti vielä hetken aikaa paikoillaan, kunnes nainen lähti hetkeksi pois. Rhona kaipasi varmasti omaa aikaansa. Vaaleahiuksinen tulisi takaisin vähän myöhemmin, ehkä tässä välissä hän voisi käydä katsomassa, mitä muille kuului. Eihän hän ollut nähnyt muita pitkään aikaan. Kierros laivassa ja muiden miehistön jäsenten tervehtiminen vei ihan mukavasti aikaa, ja hieman myöhemmin Katarina käveli hiljaisin askelin Rhonan luokse, mukanaan pari ruokakuppia. Ruoka oli vielä vähän parempaa kuin mitä orjille annettiin, olihan se miehistölle tarkoitettua.
"Et ole syönyt kunnolla vähään aikaan, joten toin sinullekin ruokaa", Katarina sanoi lempeästi samalla kun asteli huoneeseen. Nainen asetti toisen ruokakipon Rhonan viereen ja istahti sitten itse alas, pitäen kuitenkin pientä hajurakoa toiseen naiseen siltä varalta jos toinen vieläkin on vihainen.

Nimi: Anni

18.03.2017 17:15
Rhona hieroi niskaansa ja asteli edes takaisin huoneessa. Hän oli vihainen Katarinalle, sillä tämä oli edes kehdannut ehdottaa merirosvoksi alkamista. Mutta ennen kaikkea hän oli vihainen itselleen. Katarina vaikutti hyvältä ihmiseltä eikä ansainnut Rhonan kiukkua niskaansa. Lisäksi naisella oli oikein hyvä pointti. Kapteeni olisi varmasti nyt kiinnostunut saamaan Rhonan miehistöönsä. Toinen vaihtoehto oli pysyä orjana ja toivoa, että hän jonain päivänä pääsisi pakoon.
Rhona rojahti istumaan lähimmälle sängylle ja hautasi kasvonsa tuskastuneena käsiinsä. Mitä ihmettä hänen oli nyt tarkoitus tehdä?

Nimi: Allu

18.03.2017 16:57
Katarina hieman pelästyi Rhonan ärähtäessä hänelle. Ei hän ollut mitään pahaa tarkoittanut, ihan kokemuksesta ja kapteenin tuntien nainen tiesi, että Malcolm suurella todennäköisyydellä antaisi Rhonalle oman asemansa laivassa. Naisen ei välttämättä tarvitsisi edes taistella, kyllä muut voisivat hoitaa asian!
"En minä mitään pahaa..." Katarina sanoi surkeana ja hiljaisesti sen jälkeen, kun Rhona oli jo häipynyt paikalta. Hän vain ajatteli, että Rhonalla todellakin olisi mahdollisuus päästä pois orjan roolista. Katarina jäi sitten seisoskelemaan siihen kuin eksyneen oloinen lapsi, hän ei ollut oikein varma, kannattaisiko mennä Rhonan perään vai lähteä muualle.

Nimi: Anni

18.03.2017 08:45
Rhona ei voinut kuin huokaista Katarinan alettua höpöttämään miehistöön liittymisestä. Eikö homma oltu jo käyty läpi? Rhona ei ollut kiinnostunut merirosvoksi ryhtymisestä.
"Ainoa, mitä haluan tehdä, on mennä kotiin, mutta sehän ei ole mahdollista. Joku älykääpiö on päättänyt minun olevan vain esine", Rhona ärähti Katarinalle vähän turhan äkäisesti ja palasi takaisin huoneeseen. Ehkä hän ikäänkuin yritti paeta tilanteesta sen sijaan, että olisi käyttäytynyt kuin aikuinen. Rhona vain ei halunnut puhua asiasta.

Nimi: Allu

18.03.2017 05:05
Katarina tarkkaili Rhonaa ja hymyili sitten hieman, kun toinen kertoi hänen pärjänneen hyvin. Se oli mahtavaa kuulla, vaikka sairauden hoitaminen olikin ollut melko haastavaa, he olivat silti onnistuneet. Katarina ihan alkoi pitää Rhonasta, nainen vaikutti sellaiselta henkilöltä, jonka seurassa hän voisi viihtyä. Dahlia tuntuu aina olevan negatiivinen ja jopa hieman ilkeä. Sitä paitsi Dahlia tuntui tulevan hyvin toimeen miesten kanssa, aivan kuin hän näkisi naiset jonkinlaisina kilpailijoina.
"Tiedän että tämä ei varmaan ole kovin sopivaa, mutta oletko aivan varma, että et halua sittenkään liittyä miehistöön? Pääsisit todennäköisesti omaan erityisasemaan taitojesi takia", Katarina kysyi ja katsoi Rhonaa kysyvällä katseella. Nainen oli seurannut sivusta, kun Malcolm oli pitänyt värväyspuheitaan ja lopulta saanut jokusen orjan liittymään miehistöönsä. Nainen oli hieman myös innostnut Rhonan ollessa yksi kiinnostuneista, mutta toinen oli sitten muuttanut mieltään. Tosin, kapteenilla oli kyllä kovat vaatimukset. Katarina vilkaisi nopeasti ympärilleen, ennenkö käänsi katseensa takaisin Rhonaan.
"Tiedän, että kapteeni osaa olla omahyväinen ja antaa itsestään melko... erikoisen kuvan. Toisinaan hän on kuin muutkin kapteenit, mutta sitten toisaalta hänessä on puolia, jotka tekevät hänestä aivan erityisen. Hän vaatii, että työt tehdään hyvin eikä pelkää kurittaa ja rangaista jos näkee syyn siihen, mutta hän ei tosiaan ole pahin kapteeni näillä merillä. Naisille hän on järjestänyt omat yöpymistilat eikä hän muutenkaan pelkää ottaa naisia miehistöönsä. Suurin osa kapteeneista uskovat taikauskoon, että naiset laivalla tuovat huonoa onnea, mutta hän ei tunnu välittävän moisesta. Hän on omalla tavallaan erikoinen, mutta omasta mielestäni hän on tähän saakka ollut paras mahdollinen kapteeni minulle sekä Thorelle", Katarina selitti. Nainen kyllä ymmärsi, miksi Rhona ei halunnut liittyä miehistöön. Kapteeni antoi itsestään usein melko huonon kuvan, eikä Katarina ollut varma tekikö mies sen tarkoituksella vai ihan huomaamattaan.

Nimi: Anni

18.03.2017 00:37
Rhona vain nyökkäili Katarinan vastaukselle. Thore kuulosti varsin hyvältä tyypiltä. Rhona huomasi olevansa vähän kateellinen. Hänhän oli viettänyt suuren osan elämästään yksin. Ei siis ollut ketään, joka olisi Rhonasta huolehtinut. Ehkä joskus oli, muttei enää. Rhona ei oikestaan ollut enää varma, muistiko miltä se tuntui.
"Pärjäsit oikein hyvin", Rhona sanoi sitten palauttaen kasvonsa peruslukemille toivoen, ettei Katarina ollut ehtinyt huomata mitään. Pohti nainen samalla myös kohtaloaan. Olihan hän vain muille orja.

Nimi: Allu

18.03.2017 00:10
Katarina selvitti hiukan hiuksiaan samalla, kun kuunteli mitä Rhonalla oli sanottavana. Nainen nyökkäsi Rhonan kysymykselle siitä, olivatko Katarina ja Thore jotain sukua toisilleen.
"Thore on veljeni. Hän ei näytä siltä, mutta hän osaa olla erittäin ylihuolehtiva. Aina hönkimässä niskaani ja hän myös on pitänyt huolta, että osaan puolustaa itseäni tarpeen tullen. Vaikka olen oppinut jo aika paljon miekkailusta, hän silti vieläkin pitää minulle oppitunteja. Pari kertaa hän on myös saanut kapteenin opettamaan minulle joitakin hyödyllisiä temppuja miekkailussa", Katarina vastasi hymyillen. Nainen ei olemukseltaan ollut ollenkaan merirosvon oloinen, mutta herttainen ulkokuori oli vain plussaa. Kukaan ei osaisi arvata ulkonäön perusteella, että Katarina pystyisi helposti kääntämään tilanteen omaksi parhaakseen, kiitos lukuisten oppituntien joita Thore sekä kapteenikin välillä ovat pitäneet.
"Olen kiitollinen opetuksesta. Yritän opiskella kaiken mahdollisen sairauksista. En ole lääkäri, mutta yritän kuitenkin ahmia kaiken tiedon, jotta osaan jatkossa hoitaa eri sairauksia ja tunnistaa niitä."

Nimi: Anni

17.03.2017 23:51
Rhona ryhdistäytyi hieman Katarinan vihdoin päästyä Thoresta.
"Näytätte samalta. Oletteko sukua?" Rhona sitten päätti kysyä ja viittasi suuntaan, jonne Thore oli kadonnut. Viimeisten päivien aikana Rhona oli jollain tapaa oppinut luottamaan Katarinaan. Rhona osasi siis vähän jopa rentoutua naisen seurassa, eikä käyttäytynyt niin luotaantyöntävästi.
"Ei siis ollut yhtään, mistä halusin puhua", Rhona tokaisi äkkiä kasvojaan hieraisten, "En ole ennen opettanut ketään, mutta taisin onnistua edes jotenkin. Tai sitten olet vain hyvä oppilas."

Nimi: Allu

17.03.2017 23:38
Thore ei ollut moksiskaan tönäisystä, sen sijaan mies nopealla liikkeellä pörrötti naisen vaaleita hiuksia, ennenkö sitten livahti karkuun samalla kun Katarina kirosi toisen perään ruotsiksi kaikenlaisilla mahdollisilla kirosanoilla ja haukkumanimillä. Kun Thore oli kadonnut paikalta, nainen pudisti päätään ja hymähti huvittuneena. Thore näytti ulkopuolelta kovin karskilta ja aika ajoin mies olikin hieman yrmy ja kylmä, mutta oikeasti Thore osasi olla melkoinen nallekarhu kun sille päälle sattui. Tai sitten moinen hellyydenosoitus tapahtui vain Katarinalle, Thore kun tunsi velvollisuutta katsella hieman sisarensa perään. Joskus se oli hieman ärsyttävää, mutta Thore oli pienestä pitäen vahtinut sisartaan, joten tuosta tavasta mies tuskin pääsisi eroon.
Hetken tuijoteltuaan miehen perään, Katarina muisti jälleen, että pitäisi vielä tehdä jälkihuollot tiloille. Tauti oli nujerrettu, mutta olisi hyvä vielä puhdistaa koko tila täysin ja siirrellä tavaroita sitten paikoilleen. Nainen käveli Rhonan luokse huomattuaan, että toinen näytti siltä kuin hänellä olisi jotain sanottavaa.

Nimi: Anni

17.03.2017 23:22
Rhona oli jäänyt yksikseen huoneeseen siivoamaan paikkoja. Hän laittoi lääkkeet sun muut siten, että ne olisi helppo kantaa pois. Rhona vilkaisi vielä pikaisesti ympäri huonetta ennenkuin asteli ulos ja näki Thoren Katarinan kimpussa. Thore puhui kielellä, jota Rhona ei ymmärtänyt, mutta sokeakin olisi nähnyt, että mies oli ollut huolissaan. Rhona astui vähän sivummalle odottamaan Katarinaa. Hän halusi sanoa naiselle pari asiaa.
Odotellessaan Rhona huomasi, kuinka paljon kaksikko muistutti toisiaan. Ehkä he olivat sukua toisilleen? Selittäisi ainakin, miksi Thore oli ollut niin huolissaan.

Nimi: Allu

17.03.2017 23:11
Katarina oli melko ylpeä lopputuloksesta. Tietenkin kuolonuhrit olivat välttämättömiä, mutta sen lukumäärä oli jäänyt hyvin pieneksi. Aika hyvin hoidettu juttu, parhaillaan koko laivan porukka olisi kuollut punakuumeeseen.
Heti kun sairaus oli nujerrettu ja Katarinakin pääsi poistumaan vihdoin eristetystä tilasta, Thore oli jo odottamassa naista ja näytti melko iloiselta siitä, että Katarina oli kunnossa.
"Kaikki taitaa olla kunnossa?" Thore kysyi Katarinalta ruotsiksi samalla kun kosketti naisen poskia ja tarkasti vielä naisen kasvot, kuin tutkien ettei naisella itsellään vielä olisi punakuumetta.
"Thore, olen kunnossa. Se on nyt ohi", Katarina vastasi takaisin ja työnsi miehen pois luotaan leikkisään sävyyn. Mokoma huolehti aivan liikaa hänestä.

Nimi: Anni

17.03.2017 23:04
Vaikka Rhona olikin erittäin sairas, yritti hän silti auttaa Katarinaa parhaansa mukaan. Loput ajasta nainen sitten nukkuikin. Jossain vaiheessa Rhona huomasi, kuinka Thore tuntui parveilevan jatkuvasti oven ulkopuolella. Ei kuitenkaan viitsinyt kysyä asiasta, sillä tiesi, ettei itse olisi ainakaan vastannut. Ei siis ollut reilua vaatia vastausta joltakulta toiselta.
Vei tasan kaksikymmentä päivää, kunnes sairaus oli saatu pyyhittyä laivan kannelta. Yhteensä kuudestakymmenestä sairastuneesta vain viisitoista oli kuollut. Määrä olisi ollut huomattavasti suurempi, mikäli asialle ei olisi tehty mitään.

©2017 .:Almanakka:. - suntuubi.com