Karma
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Hahmot
James
Eva
Lizzie
Sivuhahmot
Gaint
| Nimi: Anni |
18.07.2015 21:19 |
"Siitä vain! Ammu! Mutta pidä mielessä, että joku vielä tulee perääsi!" vieras rähjäsi käsiään kovasti huitoen. James koki olevansa hukassa. Hän tiesi, ettei voisi vain tappaa miestä. Jos mies oli hänet tänne asti jäljittämyt, hänellä täytyi olla kaikki tutkimusaineisto tallessa niin, että jos joku vähänkin yrittäisi katsoa hänen katoamiseensa, hän saisi tuetää Jamesista kaiken ja taas olisi joku perässä. Toisaalta taas James ei voinut päästää vierasta noinvain lähtemäänkään. Se vain tietäisi harmia.
Yhtäkkiä vieras syöksähti eteenpäin. James väisti enemmän tai vähemmän ketterästi ja refleksin omaisesti iski aseen kannalla hyökkääjän niskaa, jolloin tämä valahti tajuttomana vatsalleen.
"Ei helvetti... Mitä minä nyt teen?" James pohti ääneen. Mies nojasi seunää vasten ja valui sitä pitkin lattialle. Mitä hän nyt tekisi? |
|
| Nimi: Allu |
18.07.2015 20:20 |
Eva säpsähti aseen lauetessa, jotenkin hän onnistui pitämään itsensä hiljaisena, oli kyllä lähellä ettei hän kiljaissut. Eva kuuli pian, miten kevyet askeleet kuuluivat portaiden suunnalta ja samalla Lizzien pelokas ääni etsi sekä häntä että Jamesia. Punapää siirtyi nopeasti pois eteisestä ja löysi Lizzien. Raukka oli aivan pelästynyt ja ihmeissään, mutta Eva yritti kaikkensa pitääkseen tytön poissa eteisestä.
"Mikä se oli? Mitä on tekeillä?" Lizzie kysyi hieman pelokkaasti. Aseen laukaus oli varmasti viimeistään herättänyt toisen. Eva yritti saada Lizzien palaamaan yläkertaan, vedoten siihen, ettei ollut mitään hätää ja että olisi vain parempi, jos tyttö siirtyisi takaisin ylös. Ikävä kyllä Lizzietä ei ollut niin helppo houkutella pois paikalta, toinen ei ollut enää pikkutyttö. |
|
| Nimi: Anni |
18.07.2015 19:56 |
"Mitä sinä haluat?" James kysyi huokauksen saavuttelemana, luovuttaneena. Selvä. Tässä sitä taas oltiin. Nyt James vain saattoi toivoa, että Lizzie pysyisi yläkerrassa nukkumassa. Mies halusi, enemmän kuin mitään muuta, pitää tämän salassa tyttäreltään.
"Sinun pääsi", vieras vastasi kylmästi. Aika tuntui hidastuvan ja James näki miehen sormen jännittyvän liipasimen päällä. Enempää ajattelematta James loikkasi eteenpäin, tarrasi kiinni aseesta ja käänsi sen ylöspäin, jolloin siitä lähtenyt luoti osui kattoon. Tämän jälkeen James väänsi aseen vieraan kädestä ja ositti nyt itse sillä vastustajaansa.
"Valitettavasti en ajatellut luopua siitä", James sanahti. |
|
| Nimi: Allu |
17.07.2015 22:06 |
| Eva seisoi sivummalla ja katsoi epäuskoisena tilannetta. Ei voi olla totta. Hän oli jo uskonut, että tämä kaikki olisi viimein jo jäänyt historiaan. Ettei tätä samaa sontaa enää tarvitsisi käsitellä. Ilmeisesti he eivät koskaan tulisi pääsemään siitä eroon, menneisyyden haamut tulisivat vainoamaan heitä hautaan saakka, ellei jopa haudan taaksekin. Eva tunsi olonsa aivan avuttomaksi, hän ei tiennyt mitä hänen pitäisi tehdä. Tuo nuorukainen osotteli aseella Jamesia! Yksikin väärä liike voisi aiheuttaa tapahtumasarjan, jota ei pystyisi korjaamaan tai muuttamaan millään tavalla. Eva painoi hieman kynsiään käsissään olevaan puhelinluetteloon. Miksi tässä piti näin käydä? He olivat saaneet elää piilossa menneisyydeltään jo vaikka kuinka kauan. Miksi sen piti juuri tänään pompata takaisin heidän eteensä ja muistuttaa kaikesta siitä, mitä he eivät halunneet muistaa? Repiä vanhat haavat auki, taas kerran. |
|
| Nimi: Anni |
17.07.2015 21:53 |
"Mitäkö MINÄ teen? Hah! Tuota sinun pitäisi kysyä itseltäsi", vieras ärähti ottaen askeleen lähemmäs Jamesia. James puolestaan otti askeleen taaksepäin.
"Elät kuin mitään ei olisi tapahtunut senkin saastainen murhaaja. Tapoit siskoni!" vieras ärähti aiempaa kiukkuisempana. James otti taas askeleen taaksepäin.
"Mitä? Mistä ihmeestä sinä tuollaista keksit? En minä ole ketään tappanut", se oli iso valhe ja James tiesi sen. Hän saattoi vain toivoa, ettei vieras tietäisi.
"Älä viitsi. Sanooko nimi Marilyn Stern mitään? Entä Joseph Gambel, Axl Dale tai vaikkapa Samantha Riverview? Et voi väittää unohtaneesi", mies tuhahti. James valahti aivan valkoiseksi. Mistä tämä vieras tiesi? Miten? Joseph Gambel oli erään kasinon omistajan poika, jonka Axl Dale halusi hengiltä. Axl ei ollut kertonut syytä, tarjosi vain suurta summaa. Samantha Riverview puolestaan oli erään suuren liikekeskuksen eräänlainen perijä, josta kilpaileva yritys halusi päästä eroon. Rahan vuoksi James oli senkin tehnyt.
Marilyn Stern puolestaan oli aivan normaali nuori nainen. Ruskeat, ristiselkään ulottuvat hiukset, lintu tatuointi vasemmassa olassa. Naisen entinen vähän vanhempi miesystävä suuttui naisen jätettyä hänet ja... Sanotaanko vaikka, että raha oli taas kerran tarpeeksi suuri syy. Kuinka James ikinä kykenisi unohtamaan heidät tai kymmenet muut?
"Tiesin. Et voisi näyttää syyllisemmältä", vieras ivasi. |
|
| Nimi: Allu |
16.07.2015 23:19 |
| Eva hymyili ja sulki Lizzien huoneen oven, jättäen sen kuitenkin ihan hieman raolleen. Sen jälkeen nainen suuntasikin takaisin eteiseen, mutta sinne päästessään hän ei meinannut uskoa näkyä, joka siellä häntä odotti. James ja vieras nuorukainen olivat melkolailla napit vastakkain, tosin James oli alakynnessä koska muukalaisella oli pistooli kädessä. Eva tunsi kauhun ottavan vallan koko kropasta. Mitä täällä oli oikein tekeillä? |
|
| Nimi: Anni |
16.07.2015 21:04 |
James katseli Evan perään tämän mennessä hakemaan puhelinluetteloa. Samalla mies mietti, oliko tässä vainoharhaisuudessa mitään järkeä. Sitä paitsi oli outoa yhtäkkiä muuttua näin vainoharhaiseksi. Jameshan oli elänyt rauhassa Evan kanssa hieman vajaa kaksikymmentä vuotta. Ja olihan hän tyttärenkin saanut. Kaikki oli vallan mainiosti (vaikka ajatus saikin Jamesin tuntemaan itsensä taas tosi vanhaksi)
Epäluulo kuitenkin osoittautui ihan aiheelliseksi Jamesin kääntäessä katseensa takaisin vieraaseen ja jouduttuaan vastakkain mustan pistoolin kanssa. Mies katsoi asetta hetken aikaa kunnes sitten nosti kätensä hitaasti korviensa tasolle.
"Mitä sinä oikein teet?" |
|
| Nimi: Allu |
15.07.2015 20:37 |
| Eva nyökkäsi nopeasti ja vilkaisi Jamesia. Hänen kasvoillaan kävi pieni kysyvä ilme, mutta sitten nainen lähti hakemaan puhelinluetteloa makuuhuoneesta. James näytti siltä, ettei toinen aikonut siirtyä tuosta minnekään. Evan piti kaivella hetken aikaa Jamesin yöpöytää, ennenkö hän lopulta löysi etsimänsä. Siinä ennenkö nainen palasi takaisin eteiseen, Eva kurkkasi nopeasti Lizzien huoneeseen. Tyttö näytti olevan vielä sikeästi unessa. Selvästi perinyt unenlahjat isältään. |
|
| Nimi: Anni |
15.07.2015 20:31 |
Vieras nuorukainen kiitteli kovasti saatuaan puhelimen lainaan. Mies kuitenkin vain tuijotti sitä hetken ja nosyi katseensa takaisin Evaan.
"Anteeksi kamalasti. En tiedä hinauspalvelun numeroa. Olisiko teillä puhelinluetteloa tai vastaavaa?" nuorukainen kysyi jokseenkin nolona.
James vain nojaili oven karmiin ja vain tarkkaili vierasta. Kieltämättä hän oli ehkä vähän turhan epäluuloinen. Toki James itse olisi voinut hakea mokoman luettelon yöpöytänsä laatikosta, mutta mitä jos vieras kävisi sillä aikaa Evan kimppuun? Ei sitä riskiä voinut ottaa! |
|
| Nimi: Allu |
15.07.2015 17:22 |
Eva kuunteli hetken aikaa, kun James jututti nuorukaista, mutta sen enempää nainen ei viitsinyt odotuttaa. Eva nappasi kännykkänsä pöydältä ja palasi sitten eteiseen ja pysähtyi Jamesin viereen.
"Sellaista sattuu. Tässä", punapää tokaisi ja ojensi kännykkänsä vieraalle. |
|
| Nimi: Anni |
15.07.2015 07:14 |
James kuunteli keskustelua keittiöstä käsin ja tyhjensi kahvikuppinsa. Kohotti vielä kulmaansa takaisin keittiöön tulleelle Evalle. Mitä ihmettä? James taitteli lehden kasaan ja tassutteli eteiseen.
"Mitäs sinä täällä päin teet?" mies uteli eteisessä seisovalta vieraalta, "Aika kumma paikka matkustella."
Vieras mies hymyili nolona ja hieraisi niskaansa.
"Käännyin vain harhaan ja eksyin asutusalueelle", kuului vastaus. James nyökkäili vähän. Kävihän tuo järkeen, vaikka oli edelleen vähän outoa. |
|
| Nimi: Allu |
14.07.2015 21:49 |
Eva katseli muukalaista hetken aikaa, kunnes hymyili ystävällisesti ja nyökkäsi. Vaikka häntä hieman kyllä ihmetytti, miten toinen näillä seuduilla teki, hän ei sen kummemmin miettinyt asiaa.
"Toki. Tule vaikka odottamaan hetkeksi eteiseen niin haen sinulle kännykän, jolla voit soittaa", Eva sanoi ja avasi ovea hieman enemmän, jotta toinen pääsisi sisälle. Vaikka tuntemattomiin henkilöihin hän ei kamalasti luottanutkaan, hän ei pelännyt koska tiesi Jamesin olevan talossa. Jos jotain sattuisi, James pystyisi tulemaan hätiin. Eva jättikin vieraan eteiseen siksi aikaa, kun käveli keittiöön hakemaan kännykkäänsä ja siinä samalla vilkaisi pöydän äärellä istuskelevaa Jamesia. Toinen oli varmasti kuullut keskustelun. |
|
| Nimi: Anni |
14.07.2015 21:07 |
James oli yllättänyt itsensä heräämällä poikkeuksellisen aikaisin lauantaina. Piru vie. Mies oli suunnitellut nukkuvansa viikon aikana kerääntyneet univelat pois. Ikävästi kuitenkin herättyään James oli pysytellyt tunnin verran sängyssään ja vain katsellut vieressään nukkunutta kaunista naista. Lopulta vatsa kuitenkin huusi tyhjyyttään pakottaen omistajansa keittiöö, jossa James laittoi itselleen kahvia tippumaan. Kahvia odotellessaan mies haki aamun lehden ja viskasi sen ruokapöydälle. Tämän jälkeen James väsäsi itselleen pikaisen leivän, kaatoi kahvin kuppiinsa ja istahti lehteä lukemaan.
James ei edes huomannut Evan saapuneen keittiöön ennenkuin tämä katosi jo ovea avaamaan. Mitäs ihmettä?
"Hei. Anteeksi tämä häiriö, mutta autoni hajosi tuonne risteykseen eikä minulla ole puhelinta. Olisiko mitenkään mahdollista lainata teiltä?" James kuuli jonkun puhelevan. Puhuja oli oletettavimmin nuori mies. Miksiköhän kyseinen henkilö oli jo tähän aikaan liikenteessä ja vielä tällaisella seudulla? |
|
| Nimi: Allu |
14.07.2015 20:50 |
| Kello löi vasta yksitoista aamupäivällä. Viikonlopun vuoksi ei ollut mikään syy herätä aiemmin, joten Eva olikin käyttänyt tilanteen hyväksi ja nukkunut hieman pidempään. Hänen piti kuitenkin nyt jo herätä, pitihän sitä aamiaista alkaa tekemään. Vaikka Lizzie tuskin heräisi vielä, Eva halusi varmistaa sen, että aamiainen olisi valmiina kun tyttö viimein päättäisi herätä. Päivä tuntui alkavan kuten muutkin, mutta kesken aamiaisen teon Eva havahtui siihen, kun ulko-oveen koputettiin. Se oli kummallista, hän ei ollut odottanut kenenkään tulevan tänään eikä yleensä kukaan näin aikaisin tullutkaan käymään. Eva keskeytti sitten aamiaisen valmistuksen, pesi ja kuivasi kätensä ja sen jälkeen meni avaamaan ovea. Oven takaa paljastui aivan tuntematon henkilö, mutta Eva tervehti toista kohteliaasti. Mitähän asiaa toisella oli? |
|
|
|
